Finrail
Finrail Oy vastaa rautatieliikenteen ohjauksesta ja junien sujuvasta kulusta. Liikennettä ohjataan nykyaikaisilla laitteilla eri puolilla Suomea sijaitsevista ohjauskeskuksista.
Liikenteenohjauskeskukseen ei pääse niin vain käymään, sillä ne ovat turvaluokiteltuja alueita ja sijaitsevat keskeisten raideliikennealueiden solmukohdissa. Mutta järjestelmäasiantuntija Jan Hakola Finraililtä on luvannut kertoa ja paljastaa meille sen, minkä voi.
Hakola kertoo, että yksi Helsingin ohjauspalvelukeskuksista sijaitsee Pasilan ratapihan uumenissa, eikä sieltä ole suoraa näköyhteyttä itse junaradalle. Kerrallaan Pasilan keskuksessa työskentelee parisenkymmentä liikenteenohjaajaa kaarevien ohjauspöytien ääressä. Heidän työpisteellään on isoista näytöistä toteutettu laaja tilannekuvanäkymä sekä järjestelmien hallintaa ja ohjausta varten näppäimistö ja hiiri. Puhelimilla ja muilla laitteilla saadaan tarvittaessa yhteys juniin tai viranomaisiin.
”Veturinkuljettaja lähinnä kaasuttaa ja jarruttaa, mutta varsinaisesti junia ohjaavat liikenteenohjaajat. He ovat vähän kuin raideliikenteen lennonjohtajia. He vastaavat junien reiteistä eli suunnittelevat, mille laitureille junat saapuvat, ja huolehtivat poikkeustilanteiden läpiviemisestä silloin, kun esimerkiksi radalle kaatuu puu tai vaihde rikkoontuu”, Jan Hakola sanoo.
Helsingin lisäksi suurimmat ohjauskeskukset sijaitsevat Tampereella, Oulussa, Joensuussa ja Kouvolassa. Finrailin palveluksessa on nelisensataa kolmivuorotyötä tekevää liikenteenohjaajaa ympäri Suomea.
Audicon valvomojärjestelmien myyntipäällikkö Jukka Oksanen kertoo merkittävästä sopimuksesta, jonka yhtiö solmi Liikenneviraston eli nykynimeltään Väyläviraston (Väylä) kanssa reilu vuosi sitten. Väylän alainen TMFG (Trafic Management Finland Group) koostuu Finrailistä, tieliikennettä hoitavasta ITM Finlandista, meriliikenteen VTS Finlandista ja lennonvarmistuksesta huolehtivasta ANS Finlandista.
”Solmittu seitsenvuotinen puitesopimus on sidottu valvomojen salitekniikan av-järjestelmien ympärille. Kehitämme ja toimitamme asiakkaan tarvitsemaa tekniikkaa, joka liittyy valvomoiden työpisteiden ja videoseinien hallintaan ja ohjaukseen. Kokonaisuuteen kuuluu myös huollon ja ylläpidon järjestäminen eli niin sanottu elinkaaripalvelu. Olemme paikalla ympäri Suomen hyvin nopealla vasteajalla vuoden jokaisena päivänä, jos apuamme tarvitaan”, Oksanen lupaa.
Ensimmäiset järjestelmät on toimitettu ja asennettu Finrailin ohjauskeskuksiin, loput ohjauskeskukset seuraavat portaittain perässä. Liikenteenohjauskeskuksissa käytetään niin sanottuja KVM-järjestelmiä (keyboard, video and mouse). Se tarkoittaa sitä, että työntekijän pöydällä sijaitsevat näytöt, näppäimistö ja hiiri, mutta varsinaiset järjestelmää pyörittävät tietokoneet ovat jossain toisaalla. Silloin tarvitaan erityisiä ratkaisuja, jotta kuva ja ääni pelaavat ja koko järjestelmä toimii viiveettömästi ja saumattomasti.
Suomea pitkittäin ja poikittain halkovilla raiteilla liikkuu vuosittain yli puoli miljoonaa junavuoroa ja 82 miljoonaa matkustajaa. Finrailin päätehtävä on huolehtia näiden sujuvasta ja turvallisesta matkanteosta. VR omistaa junat sekä suunnittelee reitit ja aikataulut. Väylä taas huolehtii valtion omistamien raiteiden kunnossapidosta ja uusien osuuksien rakentamisesta.
Finrailin Jan Hakola kertoo, että raideliikenteessä eletään mielenkiintoisia aikoja, kun monenlaisia uusia suunnitelmia mietitään, ja niihin liittyvää tekniikkaa kehitetään.
”Tällä hetkellä esimerkiksi parannetaan junien kulun tarkempaa ennustettavuutta. Tässä kuten monissa muissakin asioissa teemme VR:n kanssa läheistä yhteistyötä. Junien kulkutietoja jaetaan jo nyt avoimeen datan kautta, ja se palvelu paranee ja yleistyy jatkossa”.
”On mielenkiintoista, että VR saattaa lähivuosina saada kilpailijoita matkustajaliikenteeseen. Tavarapuolella on jo muita toimijoita ja kilpailua. Joka tapauksessa liikenteenohjaajien ja ohjauspalvelukeskusten osuus ja merkitys vain kasvaa tässä muutoksessa. Uskon kyllä, että veturinkuljettajia tarvitaan myös vielä pitkään. Ei kuljettajista niin vain luovuttu metrossakaan. Vaikka automaattiohjaus voisi teknisesti olla mahdollista, se ei välttämättä ole kannattavaa”, Hakola summaa lopuksi.
Teksti Tom Nyman