Suomen Eduskunta
Eduskuntatalo loistaa täydellisen remontin jälkeen. Kunnostettuihin saleihin on piilotettu myös uutta tekniikkaa.
Astumme Arkadianmäelle metallinpaljastimen läpi sivuportista, joka sijaitsee Eduskuntakadulla. Eduskuntatalon pääsisäänkäynti Mannerheimintien puolella pylväiden välissä on varattu vain juhlakäyttöön.
Meitä on vastassa eduskunnan tietohallintotoimiston suunnittelija Esa Mommo. Hän on ollut Audico Systemsin yhteyshenkilö Eduskuntatalon laitetoimituksissa ja -asennuksissa, jotka seurasivat lähes kaksivuotista remonttia, entisöintiä ja konservointia. Pian olemme hänen perässään syvällä talon uumenissa ja sen sokkeloisilla käytävillä.
Mommo kertoo, että häneltä meni – niin kuin kaikilta uusilta kansanedustajilla ja työntekijöiltä – vuosi tai kaksi ennen kuin liikkuminen ”kampuksen” eri rakennuksesta toiseen alkoi sujua helposti.
Eduskuntatalon alue on kuin pieni suljettu kaupunki Helsingin ytimessä: tontilla on päätalon lisäksi ainakin lisärakennus, kirjastorakennus, Pikkuparlamentti ja pari siipirakennusta. Niitä yhdistävät käytävät, joiden varsilla on lisää tiloja. Ulos ei välttämättä tarvitse astua lainkaan, kun siirtyy paikasta toiseen. Salaisiin käytäviin maan alle vierailijoilla ei ole asiaa.
Onneksi käytävillä ja saleissa on tilaa, kun edustajat ovat tänään vapaalla. Vierailijaryhmiä tulee oppaiden vetäminä vastaan, koska tähän julkiseen laitokseen voi kuka tahansa tulla seuraamaan täysistuntoa tai tutustumaan taloon muuten vain. Valokuviakin saa ottaa.
Korjaus kattoi oikeastaan kaiken: esimerkiksi vesiputket, viemärit, lämmitysjärjestelmä ja ilmanvaihto uusittiin. Turvallisuusratkaisut ja tietoliikenneyhteydet mietittiin uusiksi, ihmisten ja tavaroiden liikumista helpotettiin.
Taloteknisten asioiden lisäksi oli mittava entisöinti- ja konservointiurakka, kun vuonna 1931 valmistuneen talon alkuperäinen henki haluttiin palauttaa entiseen loistoonsa. Taloon suunniteltuja kalusteita kuten tuoleja ja pöytiä kunnostettiin 3000 kappaletta, seiniä ja kattomaalauksia konservoitiin ja istuntosalin kattokupolin sokeriruokolaatat puhdistettiin huolellisesti.
”Näin perusteellista korjausta ei ole vuoden 1931 jälkeen tähän taloon tehty. Vaikeusastetta lisäsi se, että kaikki tehtiin tarkasti Museoviraston suunnitelmien mukaan, ja että kerroksellisuutta ja aikaisempien korjausremonttien jälkiä tuli jättää myös näkyviin”, Esa Mommo kertoo näyttäessään toisen kerroksen kuuluisan funkkiskahvilan pylväissä olevia halkeamia.
Ihailemme kiiltäviä marmoriportaita ja niiden kaiteiden art deco -henkisiä rosettikoristeita päärakennuksen etelä- ja pohjoispäissä. Portaita ympäröivät stucco lustro -seinät ovat niin kirkkaat, että niistä näkee oman kuvansa. Jossakin kohdassa näemme vanhan paternoster-hissin täydessä toiminnassa. Tämä ”herrahissi” kiertää ilman ovia silmukkana kerroksesta toiseen.
Mitä lähemmäksi pyöreää istuntosalia tullaan, sitä upeammiksi tilat käyvät, Esa Mommo kertoo ja esittelee vedenvihertävissä sävyissä kylpevän valtiosalin. Itäsiiven sali toimii virallisissa ja arvokkaissa tilaisuuksissa eduskunnan juhlasalina ja sieltä on ovi istuntosaliin.
Audico Systems oli suoraurakoitsijana mukana Eduskuntatalon peruskorjauksessa. Istuntosalin AV-urakan työläin vaihe oli kansanedustajien kojeiden uusiminen. Salin pöytiin on jokaisen edustajan kohdalle upotettu suorakaiteen muotoinen laite, jossa on kirjautumis-, puheenvuoropyyntö- ja äänestyspainikkeet sekä kosketusnäyttö, usb-latauspistoke ja mikrofoni kaksitoistatuumaisen joutsenkaulan päässä.
Audico suunnitteli ja LST-Production – Audicon tytäryhtiö – kokosi reilut kaksi sataa kojetta Turun tuotantotiloissaan. Kojeet asennettiin paikalleen istuntosalissa sitä mukaa kun jakarandaviiluiset pöytärivit tulivat ulos entisöityinä huonekalurestauroija Mikael Holman saliin pystyttämästä verstasteltasta. Kojeen ohjelmistot kehittivät yhdessä Tieto, Saralab ja Audico.
Audico kunnosti ja uudisti tutut, istuntosalin seinällä olevat äänestystaulut. Jakaumataulut, jotka kertovat edustajien läsnäolon ja äänestystuloksen, vaihdettiin uusiksi ja digitaalisiksi. Puhemiesaition helmassa käyvä salin virallinen kello puhdistettiin ja huollettiin, samoin salin huomaamattomat pilarikaiuttimet. Lisäksi Audico asensi parven pressiaitioon nykyaikaiset ääniliitännät, uusi salin teknikoiden työpisteen laitteiston ja kunnosti eri puolilla taloa sijaitsevat äänestykseenkutsulaitteet.
”Aikataulutus eri toimijoiden välillä näin arvokkaalla rakennuspaikalla sekä lukemattomat neuvottelut eri tahojen välillä nostivat hikeä pintaan tässä erityisessä urakassa, mutta selvisimme kaikesta erinomaisesti”, uskoo Audico Systemsin kehitysjohtaja Raino Hyttinen. Hän oli mukana remontin AV-osuudessa alusta loppuun.
Hyttinen ja asentaja Ari Riipinen käyvät yhä usein talossa, sillä eduskunnan puheentallennusjärjestelmän uudistustyö on vielä kesken. Eduskunta on tehnyt Audicon kanssa myös ylläpitosopimuksen, joka takaa, että laitevian tai vastaavan ongelman sattuessa apu tulee paikalle nopeasti.
Teksti Tom Nyman
Kuvat: Kuvio & Audico
Ota yhteyttä