Polaris Icebreaker

Polaris on maailman ensimmäinen jäänmurtaja, joka voi käyttää polttoaineenaan sekä nesteytettyä maakaasua että vähärikkistä dieseliä. Huippunykyaikaisen aluksen omistava valtionyhtiö Arctia voi ylpeillä sillä, että Polaris on maailman ekologisin dieselsähköinen jäänmurtaja.

Laiva on täynnä automatisoitua ja helposti käytettävää tekniikkaa. Edellisen suomalaiskäyttöön valmistuneen jäänmurtajan käyttöönotosta ehti kulua jo noin kaksikymmentä vuotta, joten Polariksen uudenlaisiin ratkaisuihin oli ehtinyt kertyä osaamista ja tarpeita.

Audico Systems suunnitteli ja toteutti aluksen ulkokansien ja komentosillan valaistuksen ohjausjärjestelmän. Älykästä, eri toimintoihin sopeutuvaa valaistusta ohjataan suomalaisen Helvarin reititinteknologialla. Valaisimet ovat uusimpia ja tehokkaimpia LED-valoja. Suunnittelusta vastasi Audicon tekninen asiantuntija Mika Eklund.

Alus luovutettiin omistajalleen Arctechin Helsingin telakalla. Sen ensimmäinen jäänmurtotehtävä oli Perämerellä.

Aluksen rungon muoto ja potkurilaitejärjestelyt ovat yksityiskohtia suomalaisen laivanrakennuksen uudenaikaisesta suunnittelusta. Polariksessa on kolme ABB:n Azipod-propulsioyksikköä, joiden ansiosta alusta on helppo ohjata vaikeissakin jääoloissa. Laivan jäänmurtokyky on 1,2 metriä jäätä kuuden solmun nopeudella. Kahden polttoaineen yhdistelmäratkaisu pienentää aluksen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi.

Audicolla on paljon kokemusta isojen laivojen valaistus- ja äänentoistototeutuksista. Mika Eklund sanoo, että Audico on ollut mukana noin 50 risteilijän urakoissa eli lähes kaikissa matkustaja-aluksissa, jotka on tehty Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana.

”Onnistuimme tässä projektissa erinomaisesti, koska pääsimme Polariksen valaistuksensuunnitteluun mukaan alusta alkaen. Telakka tukeutui meihin jo suunnitteluvaiheessa, ja yhteistyö laivan päällikön Pasi Järvelinin sekä telakan Jyrki Nurmen ja Kimmo Partasen kanssa oli tiivistä”, Eklund kertoo.

”Monikäyttöisen laivan eri tehtäviin kuten jäänmurtoon, hinaukseen ja öljyntorjuntaan suunniteltiin erilaiset valaistusasetukset. Energiaa säästyy, kun kaikkia tehokkaita lamppuja kuten vaikka vinssi- tai rännivaloja ei tarvitse polttaa kaiken aikaa. Komentosillalta voidaan valita käytetäänkö preset-automatiikkaa vai hallitaanko yksittäisiä valoja tietokoneelta”.

Polariksen päällikkö Pasi Järvelin kertoo, että 110-metrisen murtajan tärkein tehtävä on avustaa laivat satamaan ja satamista pois, jotta Suomen ulkomaankauppaliikenne toimisi. Ilman tätä toimintaa esimerkiksi Kemissä, Oulussa, Torniossa ja Raahessa jouduttaisiin lomauttamaan ihmisiä tehtailta talvikuukausien ajaksi.

"Alus toimii erinomaisesti ja on oikein ketterä työjuhta. Keulan atsimuuttipotkuri on suureksi avuksi. Tehokkaampi koneisto ja kolme Azipodia tuovat selkeää etua vanhempiin murtajiin verrattuna. Perämeren pohjukassa päivät ovat lyhyet, siksi LED-valomeri aluksen ympärillä ja erinomaiset valonheittimet ovat tehostaneet jäänmurtoa entisestään", sanoo kapteeni Järvelin ja arvioi aluksen pysyvän Tornion ja Kemin edustalla toukokuun puoliväliin asti.

Uuden aluksen suunniteltu käyttöikä on 50 vuotta. Mika Eklund uskoo, että se on totuudenmukainen aika, koska vaativaa työtä tekevät laivat suunnitellaan ja rakennetaan erityisellä huolella. Käytetyt komponentit ovat myös valaistusratkaisujen osalta parasta ja kestävintä luokkaa.

”LED-lamput kehittyvät edelleen, mutta tiedämme jo että ne kestävät mekaanista rasitusta paremmin kuin vanhat purkauslamput. Se on tarpeen, sillä jäänmurtajalla meno on melkoista ryskettä ja pauketta. Pakkasta nykyledit kestävät myös hyvin”, Eklund tietää.

”Alusten valaistuksissa on jo tavallista, että automatiikka kytkee päälle vallitsevan valon muuttuessa erilaisia valaistusmoodeja ja valaisinkokoonpanoja. Ledien värilämpötilasäätö on uusi asia, joka yleistyy lähitulevaisuudessa. Valaisimen värilämpötilaa voidaan säätää portaattomasti halutun tunnelman mukaan. Esimerkiksi päivällä kylmemmän valkoinen väri on hyvä työvalo, mutta pimeällä lämmin keltainen sopii tunnelmaan paremmin.”

Teksti Tom Nyman

Kuvat: Tim Bird