Helsingin Olympiastadion

Helsingin olympiastadion rakennettiin alun perin vuoden 1940 olympialaisia varten, mutta se peruttiin toisen maailmansodan puhjettua, ja stadionille voitiin järjestää olympialaiset vasta kesällä 1952.

Yli 80 vuotta avaamisensa jälkeen tämä stadion avattiin uudelleen toista avajaisjuhlaa varten. Suomen legendaarisimpana tapahtuma-areenana tunnettu, perusteellisesti uudistettu stadion tarjoaa unohtumattomat puitteet kohtaamisille.

Olympiastadion, kulttuurihistoriallinen maamerkki, on ollut yksi Suomen ja Helsingin tunnetuimmista maamerkeistä kahdeksan vuosikymmenen ajan. Peruskorjattu stadion on nyt enemmän kuin koskaan monikäyttöinen areena kansainväliselle urheilulle ja suurtapahtumille, joiden avainasemassa AV-tekniikka on.

Monivuotisessa peruskorjaus- ja uudistushankkeessa Audico vastasi Olympiastadionin LED-seinistä, infonäytöistä, äänentoistojärjestelmästä ja kokoustekniikasta. Hankkeen myötä Audicosta tuli myös Olympiastadionin virallinen yhteistyökumppanin.

Perusteellisesti modernisoidun tekniikan silmiinpistävin piirre on yli 60 neliömetrin kokoiset LED-seinät stadionin päissä, jotka näkyvät yleisölle. Jättinäytöt tarjoavat poikkeuksellisen terävän ja tarkan kuvan, joka erottuu vaivattomasti kirkkaimmassakin päivänvalossa.

Perusteellisesti nykyaikaistettu ja kunnostettu olympiastadion tarjoaa nyt yhden stadionin sijasta kaksi stadionia, koska maan alle on kaivettu ja rakennettu valtava määrä uutta tilaa. Olympiastadionin johtaja Ari Kuokkanen kertoo, että se tarjoaa muun muassa talviharjoittelutilat ja täysimittaisen lämmittelyradan. Maanalaisia monitoimitiloja voidaan käyttää urheilun lisäksi myös kokouksiin, tapahtumiin ja esimerkiksi kisojen lehdistökeskuksina.

Hankkeen myyntipäällikkö Hildenin mukaan stadionin äänentoistojärjestelmän päätehtävä on äänievakuointi hätäevakuoinnin helpottamiseksi, mutta samalla se toimii myös kuulutusjärjestelmänä normaalitilanteissa. EN54-standardin mukainen evakuointikaiutinjärjestelmä kattaa katsomot ja muut yleisötilat, mutta myös yleisöltä suljetut toimistot ja harjoitustilat. Kaikkiaan noin 1 000 seinä-, pinta- ja pylväsäänittimen lisäksi uuteen katsomoaitioon on asennettu kolme vahvempaa, kahdentoista in-line-kaiuttimen ryhmää.

"Äänentoistojärjestelmään kuuluu edelleen langaton mikrofonijärjestelmä, jonka toteuttaminen oli haasteellista stadionin etäisyyksien ja kaapelireittien vuoksi. Signaalia välittävän antennijärjestelmän osalta tarvittiin kuitumuunnoksia, jotta saatiin laadukas ja luotettava tulos", Hilden selittää.

Digital Signage -järjestelmällä, joka perustuu TriplePlay-järjestelmään, joka on tuttu urheilufestivaaleilta ympäri maailmaa, on tärkeä rooli katselukokemuksessa. Audicon Antti Riikosen mukaan sen vahvuus on sen kyky yhdistää tietoviestintä, IPTV ja videon suoratoisto yhdellä alustalla.

"Katsojat näkevät live-videon, pisteet ja markkinointiviestinnän samanaikaisesti. Näin yleisöä voidaan laajentaa esimerkiksi ravintoloihin ja muihin paikkoihin, joista ei ole näkyvyyttä kentälle", Riikonen sanoo.

Ainutlaatuisen kulttuuriperintökohteen teknologian hankinnan kannalta on tärkeää, että vuorovaikutus esimerkiksi Museoviraston kanssa toimii saumattomasti. Yksi projektin suurimmista haasteista sekä valkokankaiden että äänentoistojärjestelmän osalta oli tekniikan sulauttaminen vuonna 1938 rakennetun stadionin ulkoasuun.

Esimerkiksi näytöt koteloitiin, jotta ne täyttäisivät sekä suojelumääräykset että sääsuojausvaatimukset. Iskunkestävät kotelot estivät myös muiden vaurioiden mahdollisuuden.

Olympiastadionin uuteen osaan tulee maanalainen auditorio, jossa on yli kymmenen erilaista kokoushuonetta. Audicon varustamat tilat sisältävät videoneuvottelumahdollisuudet, näytöt ja äänentoistojärjestelmät sekä Barcon langattoman ClickShare-esitysjärjestelmän.

"Laitokset ovat automatisoituja, eivätkä ne vaadi käyttäjää tai käyttäjän toimenpiteitä. Ajatuksena on, että ne ovat helposti yritysten ja yhteisöjen käytettävissä", Audiconin Riikonen kiteyttää.

Kuokkanen on tyytyväinen paitsi Audicon suoritukseen koko hankkeessa myös yhtiön rooliin stadionin kumppanina. Erityiskiitokset etenkin korona-ajan haasteiden voittamisesta.

"Toimitusongelmat viivästyttivät esimerkiksi juoksuradan päällysteen toimitusta, mikä puolestaan hidasti näyttöjen asennusta - näyttöjen piti olla paikoillaan testipeleihin mennessä. Olimme pari kuukautta jäljessä aikataulusta, ja asennus oli hankala. Se, että Audico sai näytöt pystyyn ja toimimaan, oli vahva osoitus kumppanuudesta."

Kuokkasen mukaan AV-tekniikan kannalta hankkeen suuri kysymys oli, miten yli 80 vuotta sitten rakennettu urheiluareena saataisiin digitaaliaikaan. Kuokkanen huomauttaa, että Helsinki on "älykäs kaupunki", joten on loogista, että Olympiastadion haluaa olla "älykäs stadion" 2020-luvulle ja sen jälkeiseen aikaan.

"Tällainen 'älykäs stadion' on suuri ja monimutkainen kokonaisuus, jossa Audicon tarjoamilla teknologioilla on tietenkin tärkeä rooli. Uusi stadion on nyt varmasti kenelle tahansa esittelemisen arvoinen. Esimerkiksi opastetut kierrokset on herätetty eloon näyttötekniikan avulla. Meillä on lähes parisataa näyttöä, joilla voidaan vaikka kertoa stadionin tarinaa, Kuokkanen kertoo.